Risto Vallenius
Peli mikä
on jäänyt mieleeni
II divisioonan lohko 1, 2.
kierros
Helsinki 23.10.1999, 4. pöytä
Eero
Patola (KäpSK 2) – Risto Vallenius (Garde 6)
”Peli
jonka voitin tuurilla”
Tämä oli ensimmäinen
sarjapelini. Minut oli kutsuttu varamiehenä 2. divisioonan
otteluun KäpSK 2 - Garde 6. Kokemusta kilpailupeleistä
minulla oli tätä ennen huikeat 5 peliä, ts. yksi
viikonlopputurnaus. Olin katsonut selolistaa netistä, ja sen
mukaan kaikki Käpylän 2-joukkueen vakiopelaajat olivat n.
300 selopistettä itseäni vahvempia. Olin myös
miettinyt etukäteen miten koitan pelata selvästi parempaani
vastaan. Ne suunnitelmat tosin unohtuivat jo ennen ensimmäistä
siirtoa. Ennen peliä olin selvästi ylilatautunut, mikä
näkyi hermoiluna pelin alkuvaiheessa.
1
e4 e5
2 c4
Voi
itku! Minkä takia vastustajieni pitää aina pelata
jotain kikka-avauksia eikä normaaleja muunnelmia? Varmaan siksi
että se on minusta niin epämiellyttävää.
Positiivista tässä on tietysti se, että jossain
vaiheessa voin koittaa saada ratsuni hyvälle paikalle ruutuun
d4. Shakillisten periaatteiden mukaan paras vastaus outoon
avaussiirtoon on terve kehitys. Jostain syystä en muistanut tätä
ohjetta kuin muutaman siirron ajan.
2
... Rf6
3 Rc3 Rc6
4 g3 Le7
5 Lg2 Rb4?
Miksi
ihmeessä tällainen siirto, kun piti nimenomaan kehittää?
Sain ”kuningasajatuksen” estää valkean
tornitus. Nyt jos 6 Db3 tai 6 Da4 niin seuraa 6...Rd3+ 7 Kf1 Rxc1.
Toinen mahdollisuus on 6 Lf1, jolloin kehitetty nappula palaa
lähtöruutuun, ja kuningas on edelleen keskustassa.
Tietenkään en uskonut, että vastustajani antaisi
haarukoida 6...Rc2+:lla. Mietin pitkään näitä
vaihtoehtoja enkä lainkaan nähnyt valkean yksinkertaista
vastausta. Valkean 6. siirron jälkeen tunsin itseni aivan
idiootiksi, mikä tietysti vaikutti myös mielialaan. Ei ole
vaikea arvata, että tämän jälkeen valkea ottaa
pelin ohjat käsiinsä.
6 d3 0-0
7 Rge2
d6
8 0-0 Rc6
Parasta
myöntää virheensä ja koittaa vain jatkaa
eteenpäin parhaansa mukaan.
9 h3 Ld7
10
g4
Tässä
mietin uhrausta ja kuningashyökkäystä, koska valkea on
sotilaiden siirroilla heikentänyt kuningasasemaansa. Kuitenkaan
10...Rxg4 11 hxg4 Lxg4 12 Dd2 Lh4 13 Rg3 jälkeen mattihyökkäystä
ei ole.
10 ... Dc8
11 Rg3 Rd4
12 Rf5 Lxf5
13
exf5
Toivoin
vaihdolla lievittäväni valkean painostusta. Nyt valkea saa
kuitenkin keskustaruudut d5 ja e4 tiukasti haltuunsa, ja Lg2 pääsee
vaikuttamaan diagonaalilla h1-a8. Lisäksi valkean k-sivustan
sotilaat lähestyvät uhkaavasti kuningasasemaani.
13
... c6
14 Le3 h6
Pakopaikka
ratsulle. Ruudussa h7 se ei estä muiden upseerien liikkeitä
ja musta saa g5:n hyvin kontrolliin.
15 f4 Rh7
16
Re4 Dd8
17 Dd2 Tc8
Mielestäni
valkealla on jopa voittoasema. Tässä vaiheessa ajattelin
että on vain ajan kysymys milloin valkea antaa ratkaisevan
iskun. Mietin jo luovuttamista, niin huonolta asemani tuntui. Näin
jälkikäteen tilanne ei vaikuta aivan niin epätoivoiselta.
Viimeisin siirtoni on pelin myöhemmän kulun kannalta hyvä,
vaikka teinkin sen lähinnä siksi, etten pystynyt keksimään
mitään parempaakaan. Tässä valkea mietti pitkään,
lähes puoli tuntia. Ilmeisesti sitä pitäisikö
lähteä sotilasrynnäkköön mustan kuningasta
kohti. Nyt valkean ote alkaa lipsua: seuraa epätarkkoja
siirtoja, ja vielä karkea virhe jolla valkea häviää
laadun.
18 Lxd4 exd4
19 Df2 b6
Kavala
ansa. Daami ei voi nyt lyödä d4-sotilasta: 20 Dxd4 d5 21
cxd5 (21 Rd2 Lc5 menettää daamin) 21...cxd5 22 Dxd5 Dxd5 23
Rf6+ Rxf6 24 Lxd5 Rxd5, valkea menettää kaksi upseeria
kahta sotilasta vastaan.
20 Kh1 d5
21 Rd2
Nyt
musta pääsee purkamaan kaksoissotilaansa. Luultavasti
valkea pelkäsi mustan saavan vastapeliä c-linjalla.
Itselleni tämä ei tullut edes mieleen, mikä kertoo
tasoerosta pelinäkemyksessä.
21 ...
dxc4
22 Rxc4 c5
Tilanne
on muuttunut selvästi. Mustalla on sotilasenemmistö
d-sivustalla, mutta valkean k-sivustan enemmistö sisältää
kaksoissotilaan. Molemmille luonnollinen tavoite on nyt koittaa saada
e-linja haltuunsa. Valkea pyrkii tähän liiankin
suoraviivaisesti, eikä huomaa vaaraa.
23
Tfe1? Lh4
24 Df3 Lxe1
25 Txe1 Dd7
26 b3 Tfe8
27 Te5 f6
28
Td5 Te1+
29 Kh2 De7
30 Td6 Kh8
Paras
ensin viedä kuningas pois daamishakin alta. e-linja pysyy mustan
hallussa.
31 Dd5 Rf8
Mietin
miten saan valkean Rc4:n harhautettua johonkin suojaamasta ruutua e3,
johon mustan daami haluaisi tulla. Valkea pelaa nyt mustan puolesta,
joten peli loppuu nopeasti.
32 Rd2? De3
33 Re4
Dxf4+
34 Rg3 Te3
0-1
35...Dxg3
ei voi estää.
Voitto ei ollut kuin puoliksi omaa
ansiotani. Avauksen pelasin päin mäntyä, mutta
päästyäni onnekkaasti voitolle pelasin riittävän
tarkasti. Tarinan opetus: häviöasemassakin pitää
pelata tosissaan ja tehdä vastustajalle voiton realisointi
mahdollisimman vaikeaksi. Joskus vastustaja tekee virheitä.
Erityisesti mieltäni lämmitti kun pelin jälkeen eräs
vastustajajoukkueen edustajista kävi onnittelemassa, ja sanoi
minun ”puolustautuneen kylmäverisesti.”