Mitä tarvitsen aloittaakseni kirjeshakin pelaamisen?

 

Termi ”kirjeshakki” alkaa olla jo vanhentunut, kun yli 95% peleistä pelataan serverillä eli Internetin välityksellä. Serveripelaaminen on helpottanut pelaamista tavattomasti ja ei ole ihme, että se on lyönyt läpi niin vahvasti viimeisen 5 vuoden aikana. Toki postiturnauksia järjestetään edelleen ja tuossa pelimuodossa on oma viehätyksensä.

 

Serveripelaamisen aloittaminen on tätäkin taustaa vasten tavattoman helppoa. Ei tarvitse tilata kortteja eikä erikoispöytäkirjoja, ei tarvitse tihrustaa postileimoja eikä miettiä, miksi hyvä siirtoni meni perille kaksinkertaisen ajan normaaliin verrattuna. Mutta mitä sitten oikein tarvitsen pelaamisen aloittamiseen?

 

 

Jäsenyys ja pelioikeus

 

Välttämättömät valmistelut ovat varsin pienet. Tarvitset Internet-yhteyden, sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan peliserverille. Sähköpostiosoite on hyödyksi, jopa lähes välttämätön. Pelaaminen itsessään on selainpohjaista, joten mitään erityissovelluksia tai asentamisia ei tarvita. Käyttäjätunnuksen ja salasanan saat, kun liityt kirjeshakkiliiton jäseneksi. Helpoimmin tämä käy lähettämällä sähköpostia toiminnanjohtajalle osoitteeseen heikki.arppi@kolumbus.fi. Liiton jäsenmaksu, johon sisältyy Kirjeshakki –lehti maksaa 42 eur, jos haluat lehden paperiversiona kotiisi ja 28 eur, jos sähköinen pdf –muotoinen lehti riittää. Jäsenmaksutiedot löytyvät osoitteesta http://www.shakki.net/liitot/skl/jasen.html.

 

Lehden olennaista sisältöä ovat kuulumiset ja artikkelit, analysoidut pelit ja toisinaan avaustutkielmat sekä tietysti tulokset ja pelikokoelmat teema-avausten mukaan ryhmiteltynä. Lehdellä on 6 numeroa vuodessa, joista yksi on yleensä kaksoisnumero. Vuoden 2009 ja aikaisempia numeroita voi ladata netistä ilmaiseksi kirjeshakkiliiton sivuilta ositteesta www.shakki.net/liitot/skl/.

 

 

Turnauksen valinta  

 

Ensimmäinen kysymys on, haluatko pelata kansallisia vai kansainvälisiä turnauksia. Helpoin ja kevyin tapa päästä kokeilemaan pelaamista on ilmoittautua johonkin kotimaiseen ns. Nonstop-turnaukseen, jotka pyörivät serverillä koko ajan ja niitä aloitetaan aina kun 9 pelaajan määrä tulee täyteen. Voitolla ja riittävän suurella vahvuusluvulla saa osanotto-oikeuden SM-turnaukseen. Senioreille on oma SM-turnauksensa. Kun pelikokemusta on kertynyt, niin myöhemmin voi päästä edustamaan Suomea ”maaotteluun”, jotka ovat enemmänkin luonteeltaan ystävyysotteluita, kuten jokasyksyinen Suomi-Ruotsi –ottelu lähisakissa. Niissä pääsee yleensä pelaamaan suunnilleen itsensä tasoista vastustajaa vastaan kaksi peliä kääntövärein. Edustustehtävässä on aina oma hohtonsa! Kotimaisiin turnauksiin voi ilmoittautua osoitteessa http://www.shakki.net/liitot/skl/kt_lomake.html.

 

Kansainvälisellä puolella helpoin tapa on aloittaa ns. Promotion –turnauksissa, joita pelataan kolmella eri tasolla. Kaikille pelaajavahvuudesta riippumatta on auki O-luokka (Open), joka on tarkoitettu nimensä mukaisesti aloittelijoille. Pelaajia ryhmässä on seitsemän, joten samaan aikaan alkaa kuusi peliä, kolme valkeilla ja kolme mustilla. O-luokan voittamalla saa osanotto-oikeuden H-luokan (Higher) turnaukseen, joka toimii samalla tavalla kuin O-luokan turnaukset. H-luokan turnauksen voittamalla pääsee korkeimmalle Promotional –tasolle,  M-luokan (Master) turnaukseen. O-luokassa näkyvät pelivahvuudet olevan 1800 pisteen molemmin puolin, H-luokassa 2000 pisteen ympärillä ja M-luokassa 2100-2200 nurkilla. Voittamalla M-luokan saa osanotto-oikeuden MM-karsintojen neljännelle eli alimmalle portaalle, MM-preliminääreihin. Tittelitulosten metsästämiseen on sitten vielä omat ns. Master Norm ja Grandmaster Norm turnaukset. Kutsuturnaukset eivät ole pelkästään edustuspelaajien herkkua, sillä välillä on myös heikommille pelaajille tarkoitettuja kutsuturnauksia, kuten alle 2200 tai 2300-vahvuisille. 

 

Joka vuosi alkaa teematurnauksia eri avauksista. Nämä pelit eivät mene vahvuuslukulaskentaan, mutta antavat erinomaisen tilaisuuden perehtyä johonkin avaukseen toden teolla. Nykyään pelit jäävät salaisiksi, joten kukaan muu ei pääse näkemään valmistelujasi.

 

Pelaamista ei kuitenkaan tarvitse aloittaa alimmalta portaalta, vaan aloitusvahvuusluku (promotional rating) voi olla esim. FIDE:n vahvuuslukulistan luku ja sen mukaan pelaaja sijoitetaan oikean tasoiseen turnaukseen. Joka tapauksessa on erittäin mukavaa, että pääsee heti pelaamaan suunnilleen itsensä tasoisia pelaajia vastaan. Kansainvälisiin turnauksiin voi ilmoittautua osoitteessa http://www.shakki.net/liitot/skl/kv_lomake.html tai www.iccf-webchess.com sivuilta ns Direct Entry:llä. Kaikki turnausmaksutiedot löytyvät osoitteesta http://www.shakki.net/liitot/skl/maksut.html.

 

 

Entäs apuvälineet?

 

Tietokantaohjelmat

 

Tietokantaohjelma on erittäin hyödyllinen monestakin syystä. Ensinnäkin pystyt tallentamaan omat pelisi sinne mukaan lukien kaikki analyysit, mitä olet miettinyt eri jatkoihin. Toiseksi näet pelikokoelmien kautta vastustajien aikaisempia pelejä valmistautuessasi turnaukseen – pelaako hän mahdollisesti jotain epäilyttävää muunnelmaa, johon kannattaisi pyrkiä oman ”standardiavauksen” sijaan, sekä vastustajan pelityylin. Kannattaa pitää myös mielessä, että vastustajalla on samanlainen näkymä Sinun peleihisi. Kolmanneksi voi tutkia pelikokoelmien myötä avausmuunnelmien suosiota ja menestystä, mikä on myös arvokasta tietoa. Näissä tarkasteluissa toki kannattaa pitää mielessä, että hyvältäkin näyttävä avaus, jolla on vuosien saatossa saanut vaikkapa lupaavan 61,4% tuloksen, voi olla kumottu vuonna 2008, jonka jälkeen muunnelmaa ei juurikaan ole pelattu, mutta  muunnelman huonous ei tule esille prosenttituloksissa, koska häviöpelejä ei ole paljoa aikaisempien voittopelien lukumäärään verrattuna.

 

Tietokantaohjelmien saralla tunnetuimpia kaupallisia ohjelmia ovat ChessBase (www.chessbase.com) ja Chess Assistantin seuraaja Rybka Acquarium (www.chessok.com). Molempia myydään verkossa ja ne on usein paketoitu eritasoisten ja -kokoisten tietokantojen ja niiden päivitysten kanssa. Liikkeelle pääsee erinomaisesti myös ilmaisella Arena –käyttöliittymällä, jonka voi ladata osoitteesta www.playwitharena.com. Yksi hyvä ajatus voi olla, että aloittaa ilmaisohjelmilla ja siirtyy sitten tarpeen mukaan järeämpiin kaupallisiin ohjelmiin.

 

Avaustietokannat ja avauskirjastot

 

Avauspelaamisen välttämätön apuväline on tietokanta ja/tai avauskirjasto. Pelkällä kirjatiedolla ei pärjää kovin pitkälle ja erityisesti vanhan teorian seuraaminen voi olla hengenvaarallista! Hyviä tietokantapaketteja myyvät jo aikaisemminkin mainitut ChessBase ja ChessOK. Pelkästään tietokantoihin on erikoistunut Opening Master (www.openingmaster.com). Isoimmissa tietokannoissa on tänä päivänä jopa 6 miljoonaa peliä! Myös kommentoitujen pelien määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.

 

Toinen kategoria on avauskirjastot, joihin on muodostettu avausvaiheista puumaiset kirjastot ilman kokonaisia pelejä. Näissäkin johtavia kaupallisia toimijoita ovat edellä mainitut ChessBase ja Rybka, mutta myös ihan kohtuullisia ilmaisia avauskirjastoja on saatavissa. Näiden lisäksi on netissä käytettävissä silmämääräistä tarkastelua varten avaustietokantoja, joissa voi avaussiirtoja juoksuttaa ja nähdä ko. muunnelman tuloksen kehittyminen.

 

Hyviä linkkejä avauskirjastoista ja tietokannoista ovat:

­      Opening Master jopa 6 milj. peliä www.openingmaster.com

­      ChessBasen tietokannat lähes 5 milj. peliä  www.chessbase.com/shop/index.asp

­      ChessOK:n tietokannat ja mm. Rybka Acquarium –tuotteet www.chessok.com

­      Hiarcsin avauskirjastot www.hiarcs.com

­      Mike Leahy:n sivut www.bookup.com  

­      ChessPublishing:n sivut www.chesspublishing.com

 

Ilmaisia tietokantoja ja avauskirjastoja:

­      Chess opening database, jopa 3 milj. peliä ilmaiseksi http://chessopeningsdatabase.com/

­      Chessgames.com sivuilta hyvin hakukriteerein http://www.chessgames.com/index.html

­      365Chess.com:n sivustot http://www.365chess.com/opening.php

­      Terry Bohannon 2 miljoonaa peliä http://observer.homestead.com/openings.html  

­      ChesseBook:n sivut http://www.chessebook.com/openings3.php

ja selaimella selailuun

­      New In Chess:n NICBase online, 1,4 milj peliä http://www.newinchess.com/NICBase/Default.aspx?PageID=400

­      Shredderin avauskirjasto osoitteessa http://www.shredderchess.com/online-chess/online-databases/opening-database.html

­      ja paljon muita esimerkiksi googlessa hakusanoilla ”chess opening database”

 

Hyväkin tietokanta vanhenee ja jää ajastaan jälkeen joka päivä. Tämän vuoksi tietokantojen huolto ja päivittäminen uusilla peleillä on erittäin hyödyllistä. Kaupalliset tietokantojen tarjoajat tarjoavat päivityspaketteja ja säännöllisiä julkaisuja kuten Chessbase Magazine. Ilmaisia päivityksiä tarjoavista sivustoista tunnetuin lienee TWIC eli The Week In Chess, jossa Mark Crowther päivittää viikoittain uusimmilla peleillä, jotka ovat ladattavissa osoitteessa http://www.chess.co.uk/twic/twic.html runsaan shakkiuutisoinnin lisäksi. Kotoisan http://www.shakki.net kautta saa suomalaisten pelejä myös erinomaisen ajantasaisesti. Erinomaista palvelua shakkiyhteisömme hyväksi!

 

Enginet

 

Jokin engine eli shakkimoottori tarvitaan. Jos et ole hankkinut ChessBasea tai Acquariumia, voi ilmaisen käyttöliittymän ladata netistä – esim. Arena, joka on ominaisuuksiltaan hyvä. Usein yksittäisen peliohjelman käyttöliittymän kautta voi käyttää myös muita engineitä. Joitakin engineitä saa netistä ilmaiseksi, mutta yleensä ne eivät ole vahvimmasta päästä. Tästä iloisen poikkeuksen tekee StockFish, joka on paitsi ilmainen, niin myös kohtuullisen hyvä. Vähän myöhemmin kyllä suosittelen Rybka:n enginen hankkimista, koska monilla vastustajillasikin se on. Markkinoilla on myös paljon muita hyviä engineitä, kuten Shredder, Hiarcs, Fritz, Junior, jne. Sivut löytyvät helposti google:lla.

 

Näillä kahdella hankinnalla (tietokantaohjelma tietokantoineen ja engine) olet jo vähintäänkin viivalla valmiina lähtöön, ellet peräti takakaarteessa ratakierroksella. Pelit voivat alkaa!

 

 

Serverin käyttö ja siirtojen välittäminen

 

Tarvitset tietysti tietokoneen ja Internet –yhteyden käyttöösi siirtojen lähettämistä ja vastaanottamista varten. Sähköposti on käytännössä hyödyllinen, saat sinne ilmoitukset siirroista ja turnauksien aloittamisesta. Pelit pelataan ICCF:n serverillä, joka löytyy osoitteesta http://www.iccf-webchess.com. Sivustosta ja serveripelaamisesta on hyvät ohjeet, joten näytän vain muutaman perusasian tässä, jotta lukijalle muodostuisi kuva käytännön pelaamisesta. Siellä voi myös seurata muiden pelejä ja tuloksia sekä vahvuuslukujen kehittymistä.

 

 

Käynnissä olevat pelisi löytyvät listattuna ”Games list” –kohdan alta näytön vasemmassa laidassa alhaalla. Näytöltä löytyvät peliesi perustiedot, viimeiset siirrot ja ajankäyttö allaolevan esimerkin mukaan.

 

 

Siirtojen välitys tehdään allaolevan näytön mukaisesti. Teet hiirellä siirtosi, painat Submit ja vahvistat siirtosi painamalla vielä samaa nappia uudestaan: Commit. Tämä on erittäin hyvä ja luotettava tapa tehdä siirrot, koska ”hiirivirheen” mahdollisuus jää hyvin pieneksi.

 

 

Eli käytännön pelaaminen on erittäin yksinkertaista ja helppoa. Siirtojen yhteydessä voi myös viestitellä ja joidenkin vastustajien kanssa viestittely jatkuu läpi pelin ja joskus jopa sen jälkeen. Aivan oma hauskuutensa on suunnitella ja seurata turnauksen avausvalikoiman kehittymistä sekä odottaa ja saada vastustajan siirto. Jos siirto ei näytä tutulta, on todennäköistä, että jompikumpi – sinä tai vastustajasi – on tehnyt virheen ja alkaa kiivas aseman uudelleenarviointi.

 

Kirjeshakkiliiton pelaamisen säännöt löytyvät osoitteesta http://www.shakki.net/liitot/skl/saantoja.html,  ICCF:n serveripelaamisen säännöt osoitteesta http://www.iccf.com/content/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=60 ja ns. Campbellin tutorial osoitteesta

http://correspondencechess.com/campbell/tutorial/. Hyödyllistä lukemista!

 

 

Käytännön pelaamisen vinkkejä

 

Avaukset ovat erittäin tärkeitä kirjeshakissa, koska ne määräävät tulevan pelin luonteen – niin kuin tietysti myös lähishakissa. Suosittelen pelaamaan terveitä muunnelmia, koska pitkällinen ahtaan aseman puolustaminen ei ole kivaa. Vanhan avausteorian seuraaminen voi olla seurauksiltaan sangen ikävää!

 

Aivan uutta näköalaa saat, kun alat pelata uusia avauksia kirjeshakissa. Vastaan tulee uusia raikkaita asemia, jotka avartavat shakkinäkemystäsi. Muutaman kirjepelin kokemuksella on uusia muunnelmia jo hyvä ottaa käyttöön myös lähipeleissä.

 

Enginet kuuluvat kirjeshakin nykypäivään ja vastustajasikin käyttäjät niitä, joten älä ujostele kysyä niiden mielipiteitä. Älä kuitenkaan luota sokeasti niiden suosituksiin, koska se on melko varma tapa saada nolla turnaustaulukkoon. Koneet ovat hyviä taktiikassa ja avoimissa asemissa, mutta suljetuissa asemissa ja loppupeleissä niiden suositukset voivat olla hyvinkin kummallisia. Yritän siis sanoa, että luota omaan järkeesi, mutta käytä engineitä myös apuna.

 

Loppupeleissä enginet menevät monta kertaa harhaan, joten ole tässä pelin vaiheessa erityisen huolellinen sekä suunnitelmissa että pitkän tähtäyksen rakenteissa. Tyypillisesti engine näyttää etua asemassa, joka on käytännössä tasapeli. Hyvänä esimerkkinä ovat useat torniloppupelit – esimerkiksi f+g+h vs g+h sotilaat lähellä alkuasemia torniloppupelissä.

 

Peliaika on yleensä 50 päivää/10 siirtoa ja vain täydet vuorokaudet lasketaan. Käytä aikaa, äläkä ”blixtaa” siirtoja. Toki avausteoriavaiheessa voi olla kiva vastata 5 minuutissa, mutta sillä tavalla tulee myös nopeimmat häviöt.

 

Sitten vain kokeilunhalua, reipasta mieltä ja kohti suuria seikkailuja … niin minäkin, Panu Laine, aloitin retkeni kirjeshakin maailmassa kolme vuotta sitten!