SÄÄNNÖT
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Kirjeshakkiliitto ry (SKL), ruotsiksi Finlands Korrespondensschackförbund rf. Englannin kielellä yhdistyksen nimi on Finnish Correspondence Chess Federation (FCCF).
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kirjeshakinpelaajien kansallisena harrastusjärjestönä siirtojen välitystavasta riippumatta. Yhdistys kuuluu jäsenjärjestönä Suomen Shakkiliittoon (SSL) ja Kansainväliseen Kirjeshakkiliittoon (ICCF).
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys a) järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä kilpailuja; b) julkaisee ja välittää jäsenilleen kirjeshakkiin liittyvää harrastuslehteä, sääntöjä, pelikokoelmia, kirjallisuutta ja muuta samantyyppistä aineistoa; c) osallistuu shakkijärjestöjen toimintaan ja tarjoaa jäsenilleen koulutusta shakin pelaamisen, kilpailujen järjestämisen ja harrastuksen muunlaiseksi edistämiseksi.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää asianomaisella luvalla arpajaisia sekä huvi- ja muita samantyyppisiä maksullista tilaisuuksia sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.
Yhdistys voi omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3 § Jäsenet ja jäseneksi liittyminen
Yhdistyksen jäseneksi voi hallitus hyväksyä kirjeshakista kiinnostuneen shakin harrastajan. Hallituksen esityksestä voi yhdistyksen kokous kutsua yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen henkilön yhdistyksen kunniajäseneksi. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
4 § Jäsenen eronneeksi katsominen, erottaminen ja kilpailukielto
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksua ja edellisenkin vuoden jäsenmaksu on maksamatta.
Hallitus voi lisäksi erottaa jäsenen, joka toistuvasti rikkoo kilpailusääntöjä tai varoitusten jälkeenkin syyllistyy epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen, tai kieltää häntä määräajaksi osallistumasta uusiin kilpailuihin. Täten erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa asia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi ilmoittamalla asiasta kirjallisesti hallitukselle 30 päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamispäätöksestä.
5 § Jäsenmaksut
Vuosijäsenen jäsenmaksun suuruuden määrää syyskokous. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksuista.
Jäsenmaksun suuruus voidaan vahvistaa eri suuruiseksi eri jäsenryhmille.
Jäsenmaksut erääntyvät vuosittain helmikuun viimeisenä päivänä.
6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2–9 jäsentä.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, taloudenhoitajan, kansainvälisten asiain hoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, joiden valinta näiden sääntöjen mukaan ei kuulu yhdistyksen kokoukselle.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa.
8 § Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viikkoa ennen vuosikokousta.
9 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on julkaistava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta yhdistyksen jäsenlehdessä, valtakunnallisessa sanomalehdessä tai yhdistyksen internet-kotisivuilla.
10 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuun aikana ja syyskokous loka-joulukuun aikana.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
11 § Kevätkokous
Kevätkokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hallituksen varapuheenjohtaja tai yhdistyksen nimeämä jäsen.
Kevätkokouksessa – esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto; – päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevätkokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12 § Syyskokous
Syyskokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hallituksen varapuheenjohtaja tai yhdistyksen nimeämä jäsen.
Syyskokouksessa - vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet; - valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet; - valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa seuraavaksi toimikaudeksi.
Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13 § Yhdistyksen purkautuminen
Yhdistyksen
purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen
purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa
lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Aloitussivulle
|