Pientä täsmennystä viime aikojen keskusteluun:

  1. Mikä tasaselo on
  Tasaselo on vajaakierrossysteemi. Se ei ole sveitsiläissysteemi.
  Se on tilastollinen systeemi kaikkien vajaakierroksellisten tapaan
  kuten Dubov toteaa. Tavoite saavutetaan vain likimääräisesti ja
  erilaisten tilanteiden hajonta on merkittävä. Ei voi tarkastella vain
  yhtä tapausta, on nähtävä kokonaisuus.

  2. FIDEn hyväksyminen
  FIDEn käsikirjan kohdassa C.04.4 kuvataan menettely uuden
  turnausjärjestelmän hyväksymiseksi. Siitä en löydä mainintaa, että systeemin
  tulisi olla sveitsiläissysteemi. Tasaselo soveltuu hyvin elolaskentaan,
  koska suurta epätasaisuutta pareissa ei esiinny.

  3. Ohjelman Windows-versio
  Ohjelmasta on tehty (Leo Peltola) uudemmissa Windows-ympäristöissä toimiva
  versio. Muutostyö on tehty Microsoft Visual Studio 2013 kehitysympäristössä 
  Visual Basic -kielellä. Näin tasaselo-ohjelman käyttö on turvattu jatkossakin.
  Ohjelma on vapaasti kopioitavissa osoitteesta http://www.shakki.net/tasaselo/tasaselow.exe.
 
  4. Oikeudenmukainen kamppailu
  Vaikka ryhmäkoot tasaseloturnauksissa on pidetty pieninä (10-12 pelaajaa), 
  on peleistä suurin osa ollut ryhmien sisäisiä.
  A-ryhmässä 79 prosenttia peleistä on pelattu ryhmän kesken,
  keskiryhmissä 55 % peleistä on ollut ryhmän keskeisiä, ja viimeinen ryhmä
  on pelannut keskenään 79 prosenttisesti.

  Turnauksen ykkönen ja kakkonen ovat pelanneet tasaseloturnauksissa vastakkain
  88-prosenttisesti (65 kertaa 74:ssä turnauksessa) ja sveitsiläisturnauksissa 73 %:sti (267/368).  

  Viiden kierroksen viikonlopputurnauksissa kärki on pelannut keskenään seuraavasti:
  
						keskinäisten pelien prosenttiosuus
					tasaseloturnauksissa   sveitsiläisturnauksissa
	sijoituksen mukaan 6 ensimmäistä	51,5 %			39,7 %
	alkuselon mukaan 6 ensimmäistä		71,4 %			33,8 %
  Eiköhän keskenään pelaaminen ole oikeudenmukaista kamppailua.

  5. Pisteet
  Sveitsiläisturnauksen parituksessa on pisteet ratkaisevia. Mutta siinä
  ei oteta mitenkään huomioon pisteen "arvoa". Voitto 200 selopistettä
  paremmasta on aivan eriarvoinen kuin 400 pistettä heikommasta saatu.
  Samapisteisten suhteen pätee vielä sveitsiläisturnauksissa se, 
  että pisteryhmässä vahvuusluvuiltaan vahvemmat kohtaavat luvuiltaan heikommat.
  Kärjistetysti sanottuna: vahvalle heikko vastus.

  Tasaselossa pyritään aina löytämään pelaajalle vastustaja, joka on
  sillä hetkellä pelivahvuudeltaan (muuttuva selo) samantasoinen.
  Pelin tuloksen perusteella vahvuuslukua korjataan. Muuttuvien
  selojen suuruusjärjestys määrää seuraavan kierroksen parit. Ryhmäjaolla tai
  pisteiden määrällä eikä myöskään suoritusluvulla ole mitään 
  vaikutusta pelaajaparien määräytymiseen. Ryhmäjakoa, pistemäärää ja suorituslukua 
  voidaan kyllä käyttää lopputulosten muodostamisessa vertailutekijöinä.

  Erkki Latvio & Leo Peltola