LAAJENNETTU TASASELO Kuten lukijat ovat varmaan huomanneet on viime vuosina pelattu koko joukko turnauksia puhtaasti suomalaisen tasaselosysteemin mukaan. Tulossa on turnausta ohjaavan ohjelman uusi laajennettu versio. Ensimmäisen kerran sitä käytetään TSY:n turnauksessa 1.-3.6.07. Vanha versiokin on toistaiseksi käytössä. Ehkä on paikallaan selvittää mihin on päästy tähän mennessä (9.4), kun kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä tutkimaan systeemin kotisivun tilastoja. (www.shakki.net/tasaselo) Turnauksia on järjestetty 31 ja niihin on osallistunut 575 eri pelaajaa, osanottajia on ollut 1400. Turnauksista 19 on kuulunut SKSL:n sarjaan ja nopeaa shakkia on pelattu 10 kertaa. Palkintojakin on jaettu 232 kappaletta. Useissa tapauksissa tasaseloon on liittynyt toinenkin projekti: Fischer-ajan käyttämisen edistäminen Suomessa (kts. Suomen Shakki nro 9/2001 sivu 270). Tämän puitteissa seuroilla on ollut mahdollisuus veloituksetta saada turnauksiin DGT-kellot. Kellot ovat olleet käytössä 52 Fischer-turnauksessa ja käyttäjiä on ollut 2561. Jatkossa täytynee kuitenkin keskittyä käyttämään kelloja vain tasaseloturnauksissa. Tasaselosysteemin perustavoitteita on ollut edistää aktiivista osallistumista turnauksiin. Sitä palvelee myös uusin uudistus: vajaan turnauksen pelaaminen. Tähän voi olla monia syitä. Voi olla jokin syy, joka estää osallistumisen jonkin päivän tai kierroksen peleihin. Joskus on myös valitettu kolmen pelin pelaamisen yhdessä päivässä olevan liian raskasta. Joskus myös matka-aikataulut vaatisivat joustamista. Eikä varmaan ole huonoin tapa juhlia koulun päättymistä muutamalla kovalla shakkiottelulla. Luovutukset eivät ole olleet tasaseloturnauksissa mikään pulma. Pelaajista 14/1400 eli yksi prosentti on luopunut ja näihinkin on valtaosaan ollut todellinen hyväksyttävä syy. Pelaamattomia pelejä on ollut 23/3680 eli n. 6 promillea. Uuden systeemin tarkoitus on tietenkin välttää luovutetut pelit kokonaan. Voidaan arvioida, että vajaat pelimäärät eivät häiritse turnauksen normaalia kulkua. Tämä johtuu siitä, että tasaselossa on tärkeintä tasavahva vastus, ei niinkään se kuka vastustaja on. Toisaalta on myös havaittu kunkin pelaavan turnauksissa parhaansa yrittäen, koska etukäteen tasaiseksi arvioitu peli antaa kummallekin hyvät mahdollisuudet. Käytännön kokemukset sitten aikanaan näyttävät mihin suuntaan kehitystä tulee ohjata. Se lisäarsenaali, joka turnauksen järjestäjälle ja pelaajille nyt tulee tarjolle, on seuraava: 1. Uusi pelaaja voi tulla mukaan millä kierroksella tahansa. Poikkeus voi ehkä olla viimeinen kierros. 2. Pelaaja voi ilmoittautua huilaajaksi ja saada puoli pistettä. (X) Tämän pitäisi olla sallittua vain turnauksen alkukierroksilla. 3. Pelaaja voi keskeyttää turnauksen, jolloin hänen pelimääränsä jää luonnollisesti vajaaksi. 4. Keskeyttänyt pelaaja voi tulla mukaan uudelleen turnaukseen. Eräitä ohjelmassa toteutettuja ratkaisuja järjestelystä johtuviin tilanteisiin: 1. Vapaavuoroja ei tule, koska järjestäjä nimeää varapelaajan, joka pelaa vain silloin kun kierroksen pelaajien luku muuten jäisi parittomaksi. 2. Varapelaajan värit voivat myös jakaantua hyvinkin epätasaisesti. Värejä voidaan tasoittaa myös viimeisten pelaajien avulla. Tilastojen mukaan siellä ei väreillä juuri ole vaikutusta pelin lopputulokseen. 3. Vain turnauksen alussa mukanaolevat pelaajat ovat palkintoryhmissä. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus tuloksen ja odotustuloksen erotuksen mukaan määräytyvään suorituspalkintoon. X-pelejä ei tässä huomioida. 4. Pelaaja asettuu parien määritystä varten jonoon alkuselonsa tai viimeisen muuttuvan selonsa mukaan. Turnauksen erikoismääräyksissä sitten tarkentuu aikataulut milloin voi vielä ilmoittaa jäävänsä pois tai tulla mukaan kierrokselle. Näistä saadut kokemukset siirtyvät myös systeemin ohjeissa seuraaville turnausjärjestäjille. Ohjelman käyttömahdollisuuksia on myös lisätty. Voidaan myös pelata esim. joukkuekilpailuja tasaselon periaatteiden mukaisesti. Tällöin vain tulokset muunnetaan asteikolle 0...1 ja muuttuvat selot lähtee joukkueen keskiselosta. Myös esimerkiksi turnaus voi rakentua vuorovärein pelatuista kahden pelin pikapeliotteluista. Turnauksen raja-arvot ovat 12-200 pelaajaa, 15 kierrosta ja 20 ryhmää. Näitä voidaan tietenkin myöhemmin muuttaa, jos tarvetta sattuisi tulemaan. Edelleen on ohjelman käyttöä automatisoitu, jolloin ennestäänkin helppo käyttö on vielä varmempaa. Ohjelmaan sisältyy koko joukko ominaisuuksia, joita järjestäjä voi käyttää tai olla käyttämättä. Näin on myös asia näiden uusien ominaisuuksien kanssa. Esim. pistejakoa 3-1-0 ei ole vielä käytetty, vaikka se voisi tuoda turnaukseen uutta draivia. On valittavia asioita kuten vertailut. On myös määrällisesti sovellettavia tekijöitä kuten muuttuvan selon laskennan kerroin. Systeemin jatkuva kehitys on perustunut hyvään ja tulokselliseen yhteistyöhön aktiivisten seurojen ja henkilöiden kanssa. Oleellisia on myös turnauksista saadut käytännön kokemukset ja havainnot, joita myös pyritään tarkistamaan tilastollisilla laskelmilla. Näitä ei löydy kabineteista. Yksittäisten ilmiöiden havaitsemisellakin on se merkitys, että se voi johtaa asian tutkimiseen tilastojen avulla. Yhden tapauksen perusteella ei kannata tehdä ratkaisuja koska se voi olla väärin kymmenen muun tapauksen kohdalla. Niinkuin Dubov on osuvasti sanonut: "Vajaakierroskilpailu on tavallaan tilastollinen järjestelmä, joten tavoite saavutetaan vain likimäärin". Erkki Latvio ---- Kirjoitus on julkaistu Suomen Shakin nrossa 4/2007, ilmestynyt 27.4.07