VAJAAKIERROSJÄRJESTELMIEN VERTAILUA Erkki Latvio Tasaseloturnauksia on pelattu jo yli puolen sataa, kuten voi todeta sivulta www.shakki.net/tasaselo: tilasto. Näin on jo sen verran tulosaineistoa, että voidaan tehdä tilastolaskelmien perusteella joitain johtopäätöksiä ja vertailuja eri turnausjärjestelmien välillä. Hieman eri linjoilla olevan vajaakierrossysteemin kehittäjä Dubov sanoo: "Vajaakierroskilpailu on tavallaan tilastollinen järjestelmä, joten tavoite saavutetaan vain likimäärin." Tästä seuraa myös, että joidenkin yksittäistapausten perusteella ei voida tehdä päätelmiä systeemien ominaisuuksista, vaan vain tilastolliset laskelmat antavat riittävän pohjan vertailuille. Nämä myös selventävät tasaselon sisältöä ja tavoitteita. On tietenkin selvää ettei uuden järjestelmän perimmäinen sisältö ole vielä kaikille auennut, joten asiasta on aihetta kirjoittaa. Tähän asti kaikki systeemit ovat pohjautuneet itseasiassa saatujen pisteiden määräävään asemaan parien määrityksessä. Nykysysteemin epäkohtien poistamiseen ei voida enää tältä pohjalta löytää ratkaisua. Jos halutaan todella luoda uutta, on lähdettävä kokonaan toiselta kannalta. Tällainen uusi peruste parien määritykseen on seloluvut (vahvuusluvut), joista 1960-luvulla oli olemassa vasta alku. Suurin ero vajaakierrosjärjestelmien välillä on pelien tasaisuus. Jaetaan pelit kolmeen ryhmään pelaajien selojen eron perusteella: I ero 0-153 pistettä eli pelaajien vahvuus samaa luokkaa II ero 154-302 pistettä eli vahvuusero yksi luokka III ero yli 302 pistettä eli vahvuusero 2 luokkaa tai yli Pelit jakaantuvat prosentuaalisesti eri ryhmiin seuraavasti: I II III Pelejä ------------------------- Tasaseloturnaukset 83.6 13.1 3.3 6204 SKSL:n sarja 98-07 55.5 30.8 13.7 42332 Ulkom. isot 9 kier 51.5 41.0 7.5 2580 Tasaseloturnaukset ovat tasaisuuden puolesta omaa luokkaansa. Huomattavasti epätasaisempiakin vajaakierrosturnauksia löytyy. Jokainen tietää vajaakierrosturnausten ensimmäisten kierrosten olevan hyvin epätasaisia. Tasaselossa taas ne ovat tasaisia. Miten asia on sitten eri kierroksilla. Oheinen taulukko antaa siihen vastauksen. Pelaajien selojen ero keskimäärin eri kierroksilla I II III IV V YHT ---------------------------- Tasaselo 38 69 88 114 110 84 SKSL-sarja 250 167 142 133 129 164 Kaikilla kierroksilla ovat tasaseloturnausten pelit tasaisempia. Luvut varmaankin vaihtelevat jossain määrin turnausryhmien suuruudesta ja selojen jakaantumisesta riippuen. Tasaselon eron kasvaminen kierrosten myötä johtuu pelaajien kehityksen ja kunnon vaikutuksesta. Sveitsiläisten päinvastainen suunta selittyy sillä, että alkukierrokset ovat eräänlaista karsintaa. Tämä on kuitenkin itse asiassa tarpeetonta, kun selojen perusteella jo tiedetään likimäärin vahvuudet. Kärkipelaajien tiedetään vajaakierrosturnauksissa pelaavan varsin paljon heikompia pelaajia vastaan. Miten paljon kärki sitten pelaa keskenään? Täydessä turnauksessa, joka on shakkikilpailun perinteinen muoto, kärkikin pelaa tietenkin 100 prosenttisesti keskenään. Sijoitusjärjestys Kärjen koko: 1-3 1-6 1-10 ------------------ Tasaseloturnaukset 77.0 51.7 78.2 % SKSL:n sarja 98-07 56.2 39.7 55.9 % Iso ulkom. 9 kier. - - 35.7 % Vahvuusjärjestys Kärjen koko: 1-3 1-6 1-10 ------------------ Tasaseloturnaukset 91.3 71.4 81.3 % SKSL:n sarja 98-07 44.5 33.8 49.8 % Iso ulkom. 9 kier. - - 16.9 % Miten näitä lukuja pitäisi tulkita? Kaikissa 3, 6 tai 10 kärkipelaajan ryhmissä on ryhmän keskinäisten pelien osuus tasaseloturnauksissa suurempi. Näin tasaselossa tulos saadaan pärjäämällä tasavahvoja pelaajia vastaan eikä ilmaisilla pisteillä heikompia pelaajia vastaan. Erityisesti etukäteen arvioiden vahvimmat pelaavat varsin hyvin keskenään. Mestareiden osallistuessa tasaseloturnauksiin niiden A-ryhmästä muodostuisi automaattisesti vahvojen pelaajien vahva turnaus. Tasaseloturnauksen muut ryhmät ovat luonteeltaan rating-ryhmiä. Täten osa peleistä pelataan muiden ryhmien pelaajia vastaan. Kuitenkin keskimäärin 63 prosenttia peleistä on oman ryhmän pelaajia vastaan. Tasaselon ero muihin turnauksiin on rating-ryhmien pienempi koko, mikä takaa palkintojen tasaisen jaon pelaajajoukon kesken. Tasaselossa rating-palkintoon vaaditaan korkeampi pistemäärä ja hyvä suoritus. Muissa turnauksissa nämä ovat eräänlaisia hyvällä onnella saavutettavia lohdutuspalkintoja. Vastuksen muutos voitetun pelin jälkeen kierroksittain: A Keskiarvo 1/2 2/3 3/4 4/5 yht ----------------------- Tasaselo 44 70 53 72 60 SKSL-sarja 207 151 123 114 149 B Itseisarvojen keskiarvo Tasaselo 74 98 116 125 103 SKSL-sarja 231 187 164 158 185 Tästä huomataan tasaselossa vastuksen muutoksen suurenevan kierrosten myötä. Muissa vajaakierrosturnauksissa käy päinvastoin. Tasaselossa muutokset ovat huomattavasti pienempiä. Yleisestihän tiedetään erityisesti isojen vajaakierrosturnausten voimakas heiluriliike vastuksen vahvuuden suhteen. Tasaselossa tässä on päästy puoleen. Kohtuullinen muutos onkin positiivinen piirre. Se auttaa esimerkiksi selolukujen nostamisessa. Yleensä on tasaselossa käytetty muuttuvan selon laskennassa kerrointa 100. Antamalla eri kerroin voidaan myös joustavasti säädellä muutosta. Tavoitteena on epätasaisten pelien vähentäminen ja aidon kamppailun takaaminen kaikille pelaajille. Epätasaisuuden välttäminen ei ole mikään itsetarkoitus. Sen avulla on kuitenkin luotu turnausmuoto, joka vastaa monien pelaajien toiveita ja kannustaa pitkäjänteiseen shakkikilpailujen harrastamiseen. Nykyään kilpailu harrastusten ja ajanvietteiden välillä on niin kovaa, että shakki voi pärjätä vain jos nojaudutaan sen vuosisataisiin vahvuuksiin. Näitä on itse peliin sisältyvä jännitys, keksimisen riemu, voiton tavoittelu pelissä ja kamppailu toista reaalista pelaajaa vastaan. Lisäksi on tärkeätä, että pelaaja ei tunne tulevansa turnaukseen vailla toivettakaan palkinnosta. Tietokone- ja pleikkaripelit ovat sisällöltään niin tyhjänpäiväisiä, että ne eivät voi pitkän päälle kestää. Puhumattakaan sitten uhkapeliluonteisista peleistä, joihin liittyy samoja piirteitä kuin ns. pyramidihuijauksiin. Niihin liittyviä epäkohtia ollaan jo lainsäädännöllisesti karsimassa. Tasaseloturnaukset mahdollistavat shakin uuden tulemisen laajemman älyllisen kilpailun ja harrastuksen kohteeksi. -------- Kirjoitus on ensinnä julkaistu Suomen Shakin nrossa 2/2009