SHAKKITURNAUKSEN TULOSTEN VERTAILUSTA      4.3.2007

     Shakkiturnauksen osanottajien asettaminen paremmuusjärjestykseen
     on hieman hankala tehtävä. Käytettävä yksikkö pisteen puolikas
     on varsin karkea. Esim. viiden kierroksen turnauksessa vain 11
     eri tulosta. Näin pitäisi löytää mittari, joka asettaisi samapisteiset
     järjestykseen. Eli tarvitaan vertailua. Vähän samanlainen probleema
     on mäenlaskussa, jossa samanpituiset hypyt saadaan tuomaripisteillä
     eriarvoisiksi.

     Vertailuun tulee vielä hieman eri näkökulma, jos halutaan arvioida
     samapisteisten pelaajien osalta: kumpi on parempi pelaaja tai
     kumman pelaajan suoritus on parempi turnauksessa.
     FIDEn säännöt eivät juuri käsittele vertailua. Sveitsiläissysteemi
     tuntee kyllä käsitteen "korkein vastustajien keskivahvuus".

     Vielä eräs seikka on huomioitava vertailua pohdittaessa.
     Tasaselosysteemi on vahvuusluku-orientoitunut kun taas muut
     vajaakierrossysteemit ovat piste-orientoituneita. Näin sama
     vertailumenettely ei välttämättä ole sopiva molemmille.
     Näitten havaintojen jälkeen voitaneen siirtyä tarkastelemaan
     yksityiskohtaisesti tasaselossa käytettäviä tai käytettyjä vertailuja.

     Kierrosten välissä suoritetaan parien määräämistä varten pelaajien
     asettaminen vahvuusjärjestykseen uusien muuttuvien (teknisten) selojen
     mukaan. Jos nämä ovat samat tulee pienempinumeroinen pelaaja edelle.

     Turnauksen säännöt (löytyy kokonaan tasaselosivulta) sanoo asiasta:
     "Kunkin ryhmän sisällä pelaajien järjestys määräytyy saavutettujen
     pisteiden mukaan. Palkintojen arvon lisäämiseksi on käytettävä
     vertailua. Vertailuperusteeksi sopii esim. vastustajien selojen
     keskiarvo. Myös voi käyttää tuloksen ja odotustuloksen erotusta.
     Vaihtoehdot löytyy vertailulistasta."
     Jos vertailu antaa pelaajille saman tuloksen, niin ohjelma asettaa
     pelaajat numeronsa mukaiseen järjestykseen, pienin nro ensimmäiseksi.

     Vertailulla tavoitellaan tasaselossa ainakin kahta asiaa:
     - Palkintojen arvon säilymistä kohtuullisella tasolla.
       Samaan pistemäärään päätyy helposti useampi pelaaja.
       Jos palkinto jaetaan voi se jäädä suhteellisen vähäiseksi.
       Tämä peruste ei välttämättä ole täysin relevantti A-ryhmässä.
     - Tasaselossa pyritään arvostamaan kamppailua. Vertailu ehkä estää
       saavuttamasta palkintoa lyhyellä tasapelillä, joten on yritettävä
       voittoa loppuun saakka.
     Joustavuus on eräs tasaselosysteemin tavoite. Näin tuo edelläoleva
     sääntöjen kohta voitaisiin ehkä muotoilla paremmin:
     on käytettävä / käytetään
     Vertailuperusteeksi... / Jos erikoismääräyksissä ei muuta sanota, niin 
     vertailuperuste on vastustajien selojen keskiarvo kokonaislukuna.

     Kolmas kohde, jossa vertailua käytetään, on suorituspalkinto. 
     Tasaseloturnauksissa on haluttu palkita hyvät suoritukset antamalla
     kaksi tai joskus kolmekin palkintoa niille pelaajille, joilla
     pistemäärän ja odotustuloksen erotus on suurin ja jotka eivät ole
     voittaneet ryhmäpalkintoa. Tämän palkinnon saamiseen pitäisi olla
     parhaat mahdollisuudet nuorilla kehittyvillä pelaajilla. Monissa
     tapauksissa tämä voi olla myös eräänlainen lohdutuspalkinto varsinaisen
     palkinnon niukasti hävinneelle. Nämä palkinnot on tasaselosivun
     palkitut luettelossa merkitty tunnuksella S.

     Käytettävissä olevat vertailutekniikat on esitetty heti viimeisen
     pelin päätyttyä ajettavassa tulosteessa "PELAAJIEN VERTAILULUVUT".
     Usein tämä ajetaan myös 3. ja 4. kierroksen jälkeen, jolloin
     pelaajilla on tarkka väliaikatieto senhetkisestä sijoituksestaan.
     Teknisesti järjestäjä voi valita vertailutekijöiksi mitkä hyvänsä
     kolme tekijää lasketuista 10 perusteesta.

     Lienee paikallaan hieman kommentoida muutamia näistä perusteista.
     4. Suoritusluku on laskettu iteroimalla toistamalla laskenta kunnes
     uusi luku muuttuu enää alle yhdellä pisteellä. Perusteena on
     vastustajien selot ennen turnausta. Odotustulokset ovat Elon
     mukaiset kolmen desimaalin tarkkuudella. Tämä on Juha Kivijärven
     mukaan oikea tapa laskea suoritusluku. Probleemana tässä on
     ääritulokset, mutta sillä ei ole merkitystä samapisteisiä vertailtaessa.
     Valtaosassa tapauksia tämä on vertailuna yhtäpitävä kohdan 5 vertailun
     kanssa. FIDEn käyttämä suoritusluku on lasketaan toisin, täytynee
     jossain vaiheessa ottaa sekin listalle vertailtavaksi.

     5. Suurempi vastustajien selojen keskiarvo osoittaa saadut pisteet
     arvokkaimmiksi koska ne on saatu etukäteen arvioiden vahvemmista
     pelaajista. Eräs haitta systeemin kamppailuajatuksen kannalta on,
     että pelaajat voivat laskea tämän etukäteen ja päätyä sopuremisseihin.
     Ohjelma voisi lukua jopa tarkentaa laskemalla vastustajien uusien
     selojen (7) keskiarvo. Ainakin olisi vaikeata laskea se etukäteen.

     6. Tuloksen ja odotustuloksen erotus mittaa selkeästi pelaajan
     suoritusta hänen entiseen pelitasoonsa nähden. Tämä on myös kaikille
     tasapuolinen verrattuna esimerkiksi selon muutokseen, johon vaikuttaa
     erilaiset kertoimet ja odotustuloksen maksimi 0,85. Voisi olla
     paikallaan jakaa tähän perustuvia suorituspalkintoja kolmekin
     turnauksessa. Tämä myös lisää merkittävästi niiden pelaajien lukua,
     joilla vielä viimeiselläkin kierroksella on mahdollisuus kilpailla
     palkinnosta. Käytetty Elon taulukon 2-desimaalisia odotusarvoja.

     7. Tarkistamaton uusi selo on uusienkin pelaajien osalta oikein,
     jos viimeisimmät alkuselot on ollut tiedossa. Käyttö vertailuperusteena
     voi painottaa liikaa selotasoa.

     8. Uusi muuttuva selo. Eräs mahdollinen suorituksen mittari tämäkin.
     Voi olla vertailuperusteena hieman outo ja tutkimatonkin vielä.

     9. Vajaakierrosturnauksissa käytetty, mutta ei sovellu tasaseloon.
     Tähän lasketut pisteet voivat olla hyvinkin eriarvoisia. Klassinen
     tilannehan on, että loppupään pelaajien keskinäisten pelien tulokset
     voivat ratkaista voittajan.

     10. Ei ole oikeastaan tarkoitettukaan vertailuun. Voitaneen jättää
     poiskin, koska ketjupisteet ilmenee muista tulosteista.

     Eräs tapa vähentää vertailun tarvetta olisi Oulussa jo vuosia käytetyn
     pistelaskun 3 - 1 - 0 soveltaminen. Se on alusta asti ollut tasaselon
     ohjelmassa vaihtoehtona. Sillä on myös selkeä tasaselon perusteita
     tukeva piirre - kamppailun suosiminen.
     Turnausmateriaalin ja kokemusten kertyessä on mahdollisuus erilaisilla
     simulointimenetelmillä kehittää vertailua ja jopa löytää aivan
     uusia suorituksen mittareita. Tasaselon periaatteisiin kuuluu
     joustavuus ja jatkuva kehitys.

     Erkki Latvio