SHAKKITURNAUKSEN TULOSTEN VERTAILUSTA 4.3.2007 Shakkiturnauksen osanottajien asettaminen paremmuusjärjestykseen on hieman hankala tehtävä. Käytettävä yksikkö pisteen puolikas on varsin karkea. Esim. viiden kierroksen turnauksessa vain 11 eri tulosta. Näin pitäisi löytää mittari, joka asettaisi samapisteiset järjestykseen. Eli tarvitaan vertailua. Vähän samanlainen probleema on mäenlaskussa, jossa samanpituiset hypyt saadaan tuomaripisteillä eriarvoisiksi. Vertailuun tulee vielä hieman eri näkökulma, jos halutaan arvioida samapisteisten pelaajien osalta: kumpi on parempi pelaaja tai kumman pelaajan suoritus on parempi turnauksessa. FIDEn säännöt eivät juuri käsittele vertailua. Sveitsiläissysteemi tuntee kyllä käsitteen "korkein vastustajien keskivahvuus". Vielä eräs seikka on huomioitava vertailua pohdittaessa. Tasaselosysteemi on vahvuusluku-orientoitunut kun taas muut vajaakierrossysteemit ovat piste-orientoituneita. Näin sama vertailumenettely ei välttämättä ole sopiva molemmille. Näitten havaintojen jälkeen voitaneen siirtyä tarkastelemaan yksityiskohtaisesti tasaselossa käytettäviä tai käytettyjä vertailuja. Kierrosten välissä suoritetaan parien määräämistä varten pelaajien asettaminen vahvuusjärjestykseen uusien muuttuvien (teknisten) selojen mukaan. Jos nämä ovat samat tulee pienempinumeroinen pelaaja edelle. Turnauksen säännöt (löytyy kokonaan tasaselosivulta) sanoo asiasta: "Kunkin ryhmän sisällä pelaajien järjestys määräytyy saavutettujen pisteiden mukaan. Palkintojen arvon lisäämiseksi on käytettävä vertailua. Vertailuperusteeksi sopii esim. vastustajien selojen keskiarvo. Myös voi käyttää tuloksen ja odotustuloksen erotusta. Vaihtoehdot löytyy vertailulistasta." Jos vertailu antaa pelaajille saman tuloksen, niin ohjelma asettaa pelaajat numeronsa mukaiseen järjestykseen, pienin nro ensimmäiseksi. Vertailulla tavoitellaan tasaselossa ainakin kahta asiaa: - Palkintojen arvon säilymistä kohtuullisella tasolla. Samaan pistemäärään päätyy helposti useampi pelaaja. Jos palkinto jaetaan voi se jäädä suhteellisen vähäiseksi. Tämä peruste ei välttämättä ole täysin relevantti A-ryhmässä. - Tasaselossa pyritään arvostamaan kamppailua. Vertailu ehkä estää saavuttamasta palkintoa lyhyellä tasapelillä, joten on yritettävä voittoa loppuun saakka. Joustavuus on eräs tasaselosysteemin tavoite. Näin tuo edelläoleva sääntöjen kohta voitaisiin ehkä muotoilla paremmin: on käytettävä / käytetään Vertailuperusteeksi... / Jos erikoismääräyksissä ei muuta sanota, niin vertailuperuste on vastustajien selojen keskiarvo kokonaislukuna. Kolmas kohde, jossa vertailua käytetään, on suorituspalkinto. Tasaseloturnauksissa on haluttu palkita hyvät suoritukset antamalla kaksi tai joskus kolmekin palkintoa niille pelaajille, joilla pistemäärän ja odotustuloksen erotus on suurin ja jotka eivät ole voittaneet ryhmäpalkintoa. Tämän palkinnon saamiseen pitäisi olla parhaat mahdollisuudet nuorilla kehittyvillä pelaajilla. Monissa tapauksissa tämä voi olla myös eräänlainen lohdutuspalkinto varsinaisen palkinnon niukasti hävinneelle. Nämä palkinnot on tasaselosivun palkitut luettelossa merkitty tunnuksella S. Käytettävissä olevat vertailutekniikat on esitetty heti viimeisen pelin päätyttyä ajettavassa tulosteessa "PELAAJIEN VERTAILULUVUT". Usein tämä ajetaan myös 3. ja 4. kierroksen jälkeen, jolloin pelaajilla on tarkka väliaikatieto senhetkisestä sijoituksestaan. Teknisesti järjestäjä voi valita vertailutekijöiksi mitkä hyvänsä kolme tekijää lasketuista 10 perusteesta. Lienee paikallaan hieman kommentoida muutamia näistä perusteista. 4. Suoritusluku on laskettu iteroimalla toistamalla laskenta kunnes uusi luku muuttuu enää alle yhdellä pisteellä. Perusteena on vastustajien selot ennen turnausta. Odotustulokset ovat Elon mukaiset kolmen desimaalin tarkkuudella. Tämä on Juha Kivijärven mukaan oikea tapa laskea suoritusluku. Probleemana tässä on ääritulokset, mutta sillä ei ole merkitystä samapisteisiä vertailtaessa. Valtaosassa tapauksia tämä on vertailuna yhtäpitävä kohdan 5 vertailun kanssa. FIDEn käyttämä suoritusluku on lasketaan toisin, täytynee jossain vaiheessa ottaa sekin listalle vertailtavaksi. 5. Suurempi vastustajien selojen keskiarvo osoittaa saadut pisteet arvokkaimmiksi koska ne on saatu etukäteen arvioiden vahvemmista pelaajista. Eräs haitta systeemin kamppailuajatuksen kannalta on, että pelaajat voivat laskea tämän etukäteen ja päätyä sopuremisseihin. Ohjelma voisi lukua jopa tarkentaa laskemalla vastustajien uusien selojen (7) keskiarvo. Ainakin olisi vaikeata laskea se etukäteen. 6. Tuloksen ja odotustuloksen erotus mittaa selkeästi pelaajan suoritusta hänen entiseen pelitasoonsa nähden. Tämä on myös kaikille tasapuolinen verrattuna esimerkiksi selon muutokseen, johon vaikuttaa erilaiset kertoimet ja odotustuloksen maksimi 0,85. Voisi olla paikallaan jakaa tähän perustuvia suorituspalkintoja kolmekin turnauksessa. Tämä myös lisää merkittävästi niiden pelaajien lukua, joilla vielä viimeiselläkin kierroksella on mahdollisuus kilpailla palkinnosta. Käytetty Elon taulukon 2-desimaalisia odotusarvoja. 7. Tarkistamaton uusi selo on uusienkin pelaajien osalta oikein, jos viimeisimmät alkuselot on ollut tiedossa. Käyttö vertailuperusteena voi painottaa liikaa selotasoa. 8. Uusi muuttuva selo. Eräs mahdollinen suorituksen mittari tämäkin. Voi olla vertailuperusteena hieman outo ja tutkimatonkin vielä. 9. Vajaakierrosturnauksissa käytetty, mutta ei sovellu tasaseloon. Tähän lasketut pisteet voivat olla hyvinkin eriarvoisia. Klassinen tilannehan on, että loppupään pelaajien keskinäisten pelien tulokset voivat ratkaista voittajan. 10. Ei ole oikeastaan tarkoitettukaan vertailuun. Voitaneen jättää poiskin, koska ketjupisteet ilmenee muista tulosteista. Eräs tapa vähentää vertailun tarvetta olisi Oulussa jo vuosia käytetyn pistelaskun 3 - 1 - 0 soveltaminen. Se on alusta asti ollut tasaselon ohjelmassa vaihtoehtona. Sillä on myös selkeä tasaselon perusteita tukeva piirre - kamppailun suosiminen. Turnausmateriaalin ja kokemusten kertyessä on mahdollisuus erilaisilla simulointimenetelmillä kehittää vertailua ja jopa löytää aivan uusia suorituksen mittareita. Tasaselon periaatteisiin kuuluu joustavuus ja jatkuva kehitys. Erkki Latvio